Valtiovarainministeriön 8. joulukuuta julkaistussa muistiossa esitettiin, että korkeakoulujen rahoitusta voitaisiin parantaa lukukausimaksuilla. Muutamaa päivää myöhemmin Yle uutisoi, että korkeakoulujen rehtorit ovat harkinneet lukukausimaksujen käyttöönottoa mahdollisuuden tullessa. Ministeriön mukaan korkeakoulut voisivat lukukausimaksuilla parantaa koulutuksen laatua ja paikata koulutustason nostoon tarvittavaa vajausta rahoituksessa. Saman ehdotuksen mukaan opiskelijat voisivat rahoittaa lukukausimaksut opintolainalla, jonka tarkoitus on nykytilanteessa turvata opiskelijalle mm. rahaa ruokaan ja asumiseen opintojen aikana. Nykyinen taloustilanne, elinkustannusten nousu ja inflaatiovauhdin kiihtyminen heikentää opiskelijoiden suhteellista toimeentuloa ja maksukykyä. Tämän lisäksi korkojen nousu tekee opintolainan nostamisesta entistä riskialttiimman ja kalliimman keinon opintojen rahoittamiseksi. Opiskelijat elävät jo nyt lainarahalla köyhyysrajan alapuolella.
Maksuton koulutus on suomalaisen sivistyksen kulmakivi ja sen takaaminen kaikille on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointivaltiossa. On pöyristyttävää, että yhteiskuntamme näkee opiskelijat vain välineenä työelämän ongelmien korjaamiseen, eikä opiskelijoiden tai opiskelun tuottamaa arvoa itsessään nähdä. Opintojen suorittamisen tavoiteaikoja lyhennetään, opintopistevaatimuksia kasvatetaan, toimeentulosta tehdään alati lainapainotteisempaa samanaikaisesti, kun opiskelijoiden pahoinvointi lisääntyy, eläminen kallistuu ja korkeakoulujen resursseja kavennetaan. Opiskelijat ovat niitä tulevaisuuden osaajia, joita suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee tulevaisuudessa entistä kipeämmin. Tuntuu, että valtio ei kuitenkaan ole valmis huolehtimaan heistä, tai tarjoamaan heille todellista mahdollisuutta opiskeluun.
Opiskelijakunnat ASK, Helga, HUMAKO, Laureamko ja O’Diako toivoisivat huomioitavan, että tutkitusti EU/ETA maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta kerättyjen lukukausimaksujen hyöty korkeakouluille on ollut käytännössä plus-miinus-nolla. Lukukausimaksut eivät ole lisänneet korkeakoulujen rahoitusta, saati sitten parantaneet koulutuksen laatua. Lukukausimaksujen käyttöönotto olisi myös suuressa ristiriidassa Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutukseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on nostaa Suomen koulutustasoa ja nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Mikäli lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, vähävaraisimmat opiskelijat todennäköisesti joutuisivat pitämään useampia välivuosia rahoittaakseen korkeakoulututkintonsa.
Valtionvaraministeriö tiedostaa taustamuistiossaan lukukausimaksujen eriarvoistavan vaikutuksen ja ehdottaa ratkaisuksi opintomenestykseen sidottua stipendijärjestelmää. Vähävaraisemmat voisivat Yhdysvaltojen tapaan saada mahdollisuuden suorittaa korkeakoulututkinnon, mikäli ovat ikäluokkansa huippuja, varakkaimpia tämä ei koskisi. Lisäksi paineet koulussa pärjäämisestä aikaistuisivat entisestään jo peruskouluun asti. Pyrkimys mahdollisuuksien tasa-arvoon koulutuksen suhteen romuttuisi. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee enemmän korkeakoulutettua osaamista selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista. Tämä tuottaa korkeakoulujärjestelmälle haasteita, mutta mikäli korkeakoulutettua väestönosaa halutaan kasvattaa olisivat lukukausimaksut mitä todennäköisemmin tämän tavoitteen tiellä. Keinojen löytäminen korkeakoulujen rahoituksen turvaamiseksi on tärkeää, mutta lukukausimaksut eivät ole siihen ratkaisu.
Arcada studerandekår – ASKin puolesta,
Ida Flemmich
ida(a)asken.fi
Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Helgan puolesta,
Diana Murashkina
[email protected]
Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn puolesta,
Sini Riihimäki
[email protected]
Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkon puolesta,
Suvi Nieminen
[email protected]
Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diakon puolesta,
Halla Kokkonen
[email protected]