Luottamustoimissa, vapaaehtoistyössä ja työelämässä tulee hetkiä, kun motivaatio on kadoksissa tai sitä on vaikea muutoin ylläpitää. Hyvällä johtamisella tähän voidaan vaikuttaa ja samalla edistää koko yhteisön hyvinvointia.
Opiskelijakunnissa, vapaaehtoistyössä ja työelämässä tulee esiin hetkiä, kun motivaatio ja jaksaminen ovat koetuksella. Motivaation vaihtelu on täysin normaalia. Motivaatiota on eritasoista*; ulkoinen motivaatio perustuu esimerkiksi aineelliseen palkkioon kuten rahaan tai aineettomaan palkkioon esimerkiksi kehuihin ja palautteeseen. Sisäinen motivaatio perustuu siihen, että henkilö itse kokee toiminnan palkitsevana ja saa siitä mielihyvää.
Yhteisöissä motivoitunut ihminen tekee tuloksellista toimintaa. Hyvällä johtamisella edistetään motivaation syntymistä ja ylläpidetään sitä. Varsinkin vapaaehtoisia johdettaessa sisäisen motivaation ylläpitäminen ja tukeminen on erittäin tärkeää. Ketään ei voi pakottaa motivoitumaan, mutta motivaatiota voi herätellä ja tukea. Motivaation voi myös helposti tuhota.
Motivaation ylläpitoa voi itse auttaa asettamaan omalle toiminnalleen tavoitteita, oppimisen paikkoja ja päämääriä. Eri yhteisössä työkaveria tai vapaaehtoista voi auttaa huomaamaan omat onnistumisensa ja vahvuutensa esimerkiksi käymällä läpi onnistuneita tehtäviä ja tapahtumia. Lisäksi kiittäminen, kannustava palautteen antaminen ja aito toisen toiminnan arvostus pitää innostusta ja toimintaan sitoutumista yllä. On ehdottoman tärkeää saada kokemus siitä, että omalla tekemisellä ja toiminnalla on merkitystä yhteisön tavoitteille ja työlle. Merkityksellisyys omalle itselle on myös tärkeää, jotta tehtävä koetaan mielekkäänä ja tekijä sitoutuu siihen motivoituneena. Jokaisen panostus on yhteisölle tärkeä ja se tulee myös sanoa ääneen esimerkiksi kiittäen.
Motivoitumista helpottaa innostus tekemiseen. Innostus on yhteisön ja tehtävien parhaita välineitä, joilla saavutetaan tulosta ja luodaan uutta. Innostusta ei kannata tappaa esimerkiksi johtamalla aktiivisia ihmisiä tekemään tehtäviä, joilla ei lopputulokseen pääsyn kannalta ole merkitystä tai joiden lopputulosta ei hyödynnetä. Osallistujien ideoita tulee kannustaa ja ammattitaitoa hyödyntää ja esimerkiksi vapaaehtoisten johtamista kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ylhäältä alaspäin mahdollistamalla ja tukemalla onnistumisessa. Jokaisen toimijan mielipiteitä tulee kuulla tehtäviä määriteltäessä ja avoimella sisäisellä vahvalla viestinnällä ylläpitää keskinäistä vuorovaikutusta. Roolitukset ja työtehtävät on hyvä yhdessä varmistaa, koska jokaisen on helpompi toimia yhteisössä, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja mitä häneltä odotetaan ja mitä yhteisesti tavoitellaan.
Johtamista tulee ajatella mahdollistavana, kannustavana ja avustavana roolina. Tavoitteita voidaan mieluummin asettaa yhteisesti ja yhdessä pohtia niihin pääsyä. Silloin jokainen saa mielipiteensä, äänensä ja ideansa kuuluviin. Yhteisöllisyys sitouttaa toimintaan, kun voi itse olla määrittelemässä tehtäviä ja hahmottaa mikä toiminnan päämäärä ja perimmäinen tarkoitus on.
Paras yhteisön motivaatio saadaan luomalla ympäristön kannustavaksi ja reiluksi esimerkiksi sopimalla yhteiset pelisäännöt siitä miten yhteisössä toimitaan. Myös yhteisön ryhmäytymiseen kannattaa käyttää aikaa. Toistensa käyttäytymistavat ja työskentelytavat tuntevat ihmiset toimivat paremmin mahdollisessa uudessa tilanteessa.
*Motivaatio saa liikkeelle. Mielenterveysseuran nettisivut.
Saana Simonen
Kirjoittaja on Laureamkon vuoden 2017 ja SAMOKin vuoden 2018 hallituksen jäsen sekä ehdolla SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2019.