Vuosi 2020 on ollut rankka opiskelijavaihdoille. Ensin Brexitin vahvistuminen pilasi tuhansien opiskelijoiden haaveet vaihdosta Britanniaan. Alkukeväästä iskenyt korona-pandemia taas keskeytti suurimman osan koko maailman opiskelijavaihdoista, ja opiskelijat ovat joutuneet palaamaan kotimaihinsa kesken lukukauden. Pandemian jatkuttua myös syksyn vaihdot ovat suurilta osin peruuntuneet, ja nyt spekuloidaan kevään 2021 vaihtojen kohtaloa. Korkeakoulut ovat reagoineet muutoksiin järjestämällä muun muassa digitaalisia opiskelijavaihtoja, sekä vahvistamalla kotikansainvälistymismahdollisuuksia. 

Tällä hetkellä Euroopan parhaat yliopistot ovat jäämässä brexitin myötä useimpien saavuttamattomiin, sillä lukukausimaksut Britannian yliopistoissa ovat kohtuuttoman korkeita ulkomaalaisille opiskelijoille. Näen, että tässä häviävät sekä koko Eurooppalainen korkeakouluyhteisö, että itse korkeakoulut Britanniassa. Monipuolinen opiskelijajoukko on arvokasta sekä opiskelijoille, että itse koululle. Esimerkiksi kotikansainvälistymisen konsepti nojaa vahvasti siihen, että korkeakouluun tulee opiskelijoita ulkomailta. 

Kotikansainvälistyminen on halpaa, saavutettavaa ja sen avulla voidaan lisätä kielitaitoa sekä ymmärrystä muista kulttuureista. Sillä ei kuitenkaan tulla saavuttamaan samoja hyötyjä, kuin opiskelijavaihdosta. Vaihto on nimittäin muutakin kuin kansainvälisyystaitoja. Vaihtoon lähteminen on lähes poikkeuksetta opiskelijan ensimmäinen kokemus pidemmästä oleskelusta ulkomailla. Se on vaikea, turhauttava, mutta ennen kaikkea opettavainen kokemus, jossa opiskelija pääsee kehittämään sosiaalisia taitojaan ja samalla itseluottamustaan. Vaihdossa käyneet usein kuvailevatkin kokemustaan korvaamattomaksi.

Kuten aiemmin toin esille, kotikansainvälistymisellä on omat hyvät puolensa. Läheskään kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihtoon, esimerkiksi oman taloudellisen tilanteen vuoksi. On silti tärkeää, ettei kotikansainvälistyminen suoraan korvaa vaihtoa, vaan myös saavutettavaa opiskelijavaihtoa kehitetään kotikansainvälisyyden rinnalla. Erasmus+ ohjelmaa tulisi kehittää siten, että sosioekonominen tausta huomioitaisiin paremmin vaihtoprosessissa. Esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden valintaprosessia voitaisiin muuttaa huono-osaisia opiskelijoita suosivaksi. Vaikka Erasmus-ohjelma saavuttaakin suuremman sosioekonomisen kirjon kuin ennen, varsinkin rikkaammissa maissa vaihtoon lähtee enemmän opiskelijoita, joiden vanhemmat ovat keskivertoa varakkaampia. 

Toinen perinteisen vaihdon ongelmista on sen aiheuttamat päästöt. Useat korkeakoulut ovat eturintamassa luomassa kestävämpää kehitystä, jonka kanssa lentäminen ei sovi yhteen. Pelkästään Suomesta vaihtoon lähtee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa, ja Erasmus-vaihdossa taas on käynyt yhteensä yli 3,3 miljoonaa opiskelijaa. Vaihtojen vaikutukset ovat merkittävät ympäristölle. Opiskelijavaihto tulisikin pystyä tehdä kestävällä tavalla. On Erasmus-ohjelman, sekä kaikkien korkeakoulujen vastuulla edistää vihreämpiä opiskelijavaihtoja. Esimerkiksi Euroopan sisäiset opiskelijavaihdot olisi suhteellisen helppo järjestää kokonaan ilman lentomatkailua. 

Vuoden 2020 jälkeen olemme opiskelijavaihtojen taitekohdassa. Verkko-opinnot on otettu laajasti käyttöön ympäri maailman, ja ne ovat tulleet jäädäkseen. Vaikka kampuksille päästäänkin palaamaan koronan laannuttua, on verkko-opiskelun helppous ja halpuus varmasti ymmärretty korkeakouluissa. Myös digitaalinen vaihto koulusta toiseen on osa vaihtojen tulevaisuutta. Vaikka perinteisessä vaihdossa onkin ongelmakohtia, on tärkeää pitää kiinni niistä autenttisista kokemuksista, joita opiskelijat voivat niistä kerätä. Sen takia onkin erityisen tärkeää, että vaihtoja kehitetään saavutettavammiksi ja kestävämmiksi.

 

Tavoitteet: 

  • Opiskelijoiden sosioekonominen tausta otetaan huomioon vaihtoprosessissa
  • Vapaa ja kohtuuhintainen opiskelijaliikkuvuus koko Euroopassa
  • Ympäristöystävällisemmät vaihdot
  • Kotikansainvälisyys osaksi kaikkia korkeakouluopintoja

 

Miisa Tervala

Kirjoittaja on Laureamkon hallituksen puheenjohtaja ja ehdokas Suomen opiskelijakuntien liiton hallitukseen 2021