Kunnat ovat paikallisen itsehallinnon ja demokratian perusyksikköjä. Ne vastaavan melkein kaikista peruspalveluistamme: opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, ympäristöpaveluista, kulttuuri- ja nuorisopalveluista sekä kaupunkisuunnittelusta. Kuntien asukkaiden vaaleissa valitsemat kunnan- ja kaupunginvaltuutetut päättävät näiden palveluiden järjestämisestä kuntalaisille.

Kuntien asukkaiden rooli kuntademokratiassa on kaksijakoinen. Olemme kaikki sekä palveluiden loppukäyttäjiä että niiden tilaajia. Me äänestämme kuntavaaleissa siitä, millaisen kunnan me haluamme, ja valtuutetut päättävät kunnan asioista saamansa mandaatin mukaisesti. Näin ollen kuntien toiminnan ohjaus on pohjimmiltaan asukkaiden poliittista ohjausta.

Kuntavaaleissa äänestäminen on siis meidän ensisijainen keinomme vaikuttaa käyttämiin palveluihimme. Näin ollen sillä on suuri merkitys, ketkä kuntavaaleissa äänestävät. Vain 35% 18-24-vuotiaista nuorista äänesti vuoden 2017 kuntavaaleissa. 25-34-vuotiaista äänesti 43%. 65-74 vuotiaista äänesti 75%. Nuoret ovat siis aliedustettuja kuntavaalien äänestystuloksessa, ja siten myös valtuustoissa. Nuorten mielipiteet, prioriteetit ja toiveet ovat aliedustettuja valtuustoissa.

On tärkeää, että kunnanvaltuutetuiden joukosta löytyy niitä, jotka ymmärtävät nuorten näkökulmaa. Vielä parempaa olisi, jos he olisivat itsekin nuoria. Kuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä 7.-13.4. ja vaalipäivä on 18.4. Muista äänestää ja kannustaa ystäviäsi äänestämään. Jos tarvitset apua ehdokkaan löytämisessä, löydät kuntavaalikoneita esimerkiksi Yleltä tai kuntasi paikallislehdeltä.