Olen Johanna Koski, toisen vuoden liiketalouden opiskelija Tikkurilan kampukselta ja olen toiminut opiskelijaedustajana keväästä 2019 alkaen. Edustan opiskelijoita Liiketalouden tutkinnon kehittämisryhmässä sekä Liiketalouden työelämäpaneelissa.

Kumpaakin ryhmää vetää Ilkka Kurkela. Kokouksiin osallistuva porukka on äärettömän innostunut ja energisoiva. Ei haittaa vaikka kokouksen ajankohdaksi sattuisi klo 9:30 maanantaiaamuna. Jokainen kokouksella alkanut viikko on lähtenyt käyntiin vauhdilla ja uskolla, että kaikki on mahdollista.

Kokoustamisesta tekee mielekästä se, että minua kuunnellaan. Jokaisen kokouksen agendalla on kohta, jossa käsitellään opiskelijanäkökulmaa. Aikaa on varattu aina vartti, ja sitä venytetään tarpeen mukaan, esimerkiksi jos lehtoreilta tulee kysymyksiä. Olen vienyt mennessäni niin kritiikkiä kuin kiitoksia. Nostamistani aiheista halutaan aina tietää lisää. Epäkohtia ja ongelmia, joita olen tuonut esille, on myös otettu välittömästi käsittelyyn. Jopa seuraavalla viikolla mukana olleet osallistujat ovat voineet viedä asiaa eteenpäin oman kampuksensa tiimille.

Tutkinnon kehittämisryhmä tapaa 4 kertaa vuodessa ja työelämäpaneeli  2 kertaa vuodessa. 

Työelämäpaneelissa on mukana Laurean alumneja, jotka tuovat tämän hetken tietoa siitä, mitä taitoja työpaikoilla tarvitaan ja miten opinnot ovat hyödyttäneet heitä työelämässä. Laurean liiketalouden osaamispolut ja niihin liittyvät esittelyvideot ovat tämän työryhmän ideoinnin tulos. Tänä keväänä käytiin läpi KARVIn (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) arviointia, joka käsitti yhteensä 175 tutkinto-ohjelmaa. AMK-sektorin haasteista jäi mieleen, että liiketalouden opetuksen pitäisi nykyistä paremmin perustua alan tutkimukseen vahvan työelämäkytköksen ohella. Myös jatkuvaa oppimista ja vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa on lisättävä. Laureassa Learning by Developing -malli tukee nimenomaan tätä työelämäkytköstä. 

Tutkinnon kehittämisryhmän tärkein viimeaikainen projekti on ollut OPSin selkeyttäminen. Ydinporukka on pakertanut OPSin kimpussa, ja olemme käyneet tuloksia läpi jokaisessa tapaamisessa. Työpajoissa on hyödynnetty myös alumnien tietämystä. OPS-projektin tavoitteena on saada kokonaisuuksille selkeät ja kuvaavat nimet sekä varmistaa, että kokonaisuuksien kuvauksissa kerrotaan kurssilla opittavat asiat. Tämän lisäksi on kiinnitetty huomiota opintojen päällekkäisyyksiin.

Laureassa on tämän vuoden alussa käynnistynyt Lahja-projekti. Tarkoitus on käyttää varainhankinnan yhteydessä lahjoituksena saatuja varoja mm. liiketalouden koulutuksen kehittämiseen. Rahoja tullaan käyttämään voimakkaimmin opintojen loppuvaiheen opiskelijoiden tukemiseen niin sekä ONT-ohjauksen kehittämiseen. 

Kesäkuun kokouksessa nostettiin esille hyvinvointikyselyn palautteita. Kyselyn perusteella valittiin kaksi työstökohdetta. Nämä ovat opintojen aloitus sekä opintopalautteen saaminen kursseista. Kurssipalautteet ovat tärkeitä etenkin uudelle oppimisalustalle siirtyessä. Palautetta tarvitaan alustan toimivudesta ja rakenteesta. Lisäksi on tärkeä antaa palautetta opintojen laadusta ja sisällöstä. Oman oppimisen ja osaamisen reflektointi on tärkeä työelämätaito, ja palautteen antamisen pitäisi olla normaali käytäntö ja yksi tehtävä muiden joukossa. 

Jatkuvan opiskelijapalautteen kerääminen ja tiedon vieminen näihin ryhmiin on ollut haastavaa. Jokainen opiskelija voi laittaa palautetta kurssista, johon on osallistunut. Pakin kautta voi laittaa viestiä oman opiskelualan opiskelijaedustajalle, ja hän voi viedä viestin oman ryhmänsä kokoukseen. Voi myös laittaa viestä hallopedeistä vastaavan Laureamkon edustajalle. Palaute viedään eteenpäin aina nimettömänä.