Laureamko toteutti helmikuussa opinnäytetöiden ohjausta koskevan kyselyn. Kyselyssä mainittiin muutamia ohjaajia nimeltä, joita ehdotettiin jopa malliesimerkeiksi siitä, millaista toimiva ohjaus parhaimmillaan on. Halusimme välittää opiskelijoilta tulleet kehut suoraan näille ohjaajille sekä tiedustella, mitä kyseiset ohjaajat itse ajattelevat niin omista ohjauskäytänteistään, kuin myös korkeakoulun sisäisistä käytänteistä ja ohjeistuksista. Ennen kaikkea ohjaajat olivat todella otettuja saamastaan positiivisesta palautteesta ja kiittelivät siitä, että palaute annettiin heille henkilökohtaisesti. Ohjaajat olivat myös halukkaita vaihtamaan ajatuksia ja kertomaan omista näkemyksistään aiheen tiimoilta.
Opiskelijoiden tapaan ohjaajat nostivat keskeiseksi asiaksi ohjauksen, ohjeistuksen ja arvioinnin tasapuolisuuden. Selkeät ohjeistukset ja niiden noudattaminen ovat avainasemassa. Eräs ohjaajista toi esille, että aiemmin oli olemassa hyviä kampus- tai alakohtaisia ohjeistuksia, jotka hylättiin Laurea-tasoisia ohjeistuksia rakennettaessa. Kyseinen ohjaaja kertoi ONT-vastaavana lähettävänsä opiskelijoille sähköpostiin infopaketin, kun hän saa tiedon opiskelijoiden ONT-ohjaajista. Infopaketti sisältää step-by-step -ohjeistuksen siitä, miten edetä opinnäyteohjeistuksessa. Lisäksi samainen ohjaaja kertoi itse tehneensä ohjeistuksen sisällysluettelon laatimiseen, mitä tämänhetkisessä Laurean ohjeistuksessa ei ole lainkaan.
Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada 17 tuntia ohjausta opinnäytetyöprosessin aikana. Osa ohjauksesta sisältyy yhteiseen opetukseen, mutta opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus yhteensä 13,5 tuntiin yksilöohjausta. Ohjaajat korostivat tässä yhteydessä opiskelijoiden erilaisuutta. Osa ei tarvitse läheskään näin paljoa ohjausta, kun taas osa tarvitsee sitä huomattavasti tätä enemmän.
Ohjaajien mukaan ohjauksen tulisi lähteä opiskelijan tarpeista. Ohjaaja ei tee työtä opiskelijan puolesta, mutta sen sijaan hänen tehtävänsä on kannustaa ja sparrata. On tärkeää kartoittaa opiskelijan tavoitteet heti alussa ja antaa tukea tavoitteisiin pääsemiseksi. Joskus tavoitteet ovat kuitenkin epärealistisia ja nämä ovat myös ohjaajalle haastavia tilanteita. Miten auttaa opiskelijaa kohti tavoitetta, jos opiskelijalla ei ole riittävästi resursseja arvosanan saamiseksi? Ohjaajat painottivat, että erityisesti parhaimpien arvosanojen saaminen edellyttää usein enemmän työtä, kuin mitä opinnäytetyöstä saatava suoritusmerkintä (15 op) laskennallisesti vastaa.
Opiskelijalta edellytetään omiin vastuisiin ja prosessiin perehtymistä, mutta myös ohjaajan tulisi olla tietoinen siitä, mihin hän on sitoutunut ohjaajaksi ryhtyessään. Ohjaajat korostivat ohjauksen tapojen monimuotoisuutta nykypäivänä. Ohjausta voidaan antaa mm. kasvotusten, puhelimitse tai Skypen/Zoomin välityksellä. Ohjaus vaatii usein venymistä myös ohjaajan puolelta, sillä moni opiskelija työskentelee jopa täyspäiväisesti opintojensa ohella. Tällöin virka-ajan ulkopuolella annettava ohjaus on monesti tarpeen.
Ohjaajat nostivat esiin vuorovaikutteisuuden merkityksen. Jos opiskelijasta ei kuulu pitkään aikaan mitään, ohjaajan olisi hyvä olla yhteydessä ja tiedustella, missä mennään ja onko jotain, missä hän voisi auttaa. Myös opiskelijalla on kuitenkin vastuu itse hakea ohjausta. Ohjaajat kokivat erityisen antoisana sen, että he oppivat opinnäytetöitä ohjatessaan myös itse uusia asioita. Lisäksi he painottivat, että ohjaajakaan ei aina tiedä kaikkea ja silloin täytyy yhdessä etsiä vastauksia ja ratkaisuja. Ehkä juuri tässä on ohjauksen ydin. Opiskelijoiden ohjaus tulisi nähdä keinona pysyä mukana työelämän kehityksessä ja kehittää omaa osaamistaan. Opinnäytetyöprosessia kehitetään jatkuvasti ja uskomme siihen, että tulevaisuudessa meillä on vieläkin sujuvampi opinnäytetyöprosessi.