Viime viikolla julkaistiin historian ensimmäinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden arvot ja asenne -selvitys. Tämä on ensimmäinen laaja selvitys, jossa tutkittiin AMK-opiskelijoiden yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Selvitys vahvistaa sitä mitä tiedettiin jo entuudestaan: AMK-opiskelijat ovat moninainen joukko, jolle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää. Nyt vihdoin ja viimeinen meillä on ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa AMK-opiskelijoiden äänestyskäyttäytymisestä, puoluekannasta, arvoista ja näkökulmista eri asioihin.

Minkälainen sitten on tyypillinen ammattikorkeakouluopiskelija?

Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijan perustyyppejä on kaksi: sosiaali- ja terveysalalla opiskeleva nainen ja tekniikan tai liikenteenalalla opiskeleva mies. Molemmilla aloilla sukupuolijakauma on vahva ja ne ovat suurimpien ammattikorkeakouluissa opetettavien koulutusalojen joukossa. Näiden kahden perustyypin erot ovat selkeitä myös arvojen suhteen. SOTE-alaa opiskeleva nuori nainen on todennäköisemmin ajatusmaailmaltaan vasemmistoliberaali ja äänestyskopissa äänestyslippuun piirtyy Vihreitä edustavan ehdokkaan numero. Vastaavasti tekniikan tai liikenteenalaa opiskeleva nuorehko mies antaisi äänensä todennäköisemmin kokoomuslaiselle tai perussuomalaiselle, koska hänen edustaa yleisimmin oikeistokonsertaviiveja.

Mutta mitä sitten tulee siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat monipuolinen joukko? Vaikka selvityksestä voidaan piirtää kaksi perustyyppiä, niin selvitys myös tukee havaintoa opiskelijoiden monimuotoisuudesta. AMK-opiskelijoiden joukossa ovat edustettuna niin erilaiset seksuaaliset suuntautumiset ja sukupuoli-identiteetit kuin valtavirrasta poikkeavat uskonnot ja aatteelliset vakaumuksetkin.

Tutkimuksessa selvisi, että yhdenvertaisuus on ammattikorkeakouluopiskelijoille tärkeä arvo.

Selvityksessä ilmeni myös hieman ikävämpiä seikkoja. Noin joka viidennes ammattikorkeakouluopiskelija on ollut häirinnän kohteena ja vähemmistöihin kuuluvat ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat enemmän häirintää kuin vähemmistöihin kuulumattomat. Eniten häirintää kohdentuu niihin opiskelijoihin, joiden ulkonäkö poikkeaa jollain tavalla valtavirrasta. Valitettavan usein myös erilaisen etnisen taustan tai uskonnollisen tai aatteellisen vakaumuksen omaavia kohdellaan muita opiskelijoita epäasiallisemmin. Häirintää ilmenee niin muiden opiskelijoiden kuin korkeakoulujen henkilöstöjenkin taholta.

Tähän väliin onkin hyvä muistuttaa, että Laureamko ei hyväksy minkäänlaista häirintää tai epäasiallista käytöstä miltään taholta ja jos tällaista ilmenee, niin siihen puututaan välittömästi.

Mutta sitten takaisin iloisempiin asioihin. Selvityksessä tutkittiin myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautumista kevään eduskuntavaaleihin. Selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia aikoo äänestää! Jälle jäävästä 20 prosentin joukosta puolet ilmoitti, että he eivät äänestä, koska heillä on vaikeuksia löytää sopivaa ehdokasta. Vain viidennes kokee, että äänestäminen ei ole hyödyllistä. AMK-opiskelijat valitsevat ehdokkaansa ennen kaikkea ehdokkaan mielipiteiden ja arvojen perusteella.

Mitä tästä voimme päätellä? Ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeäksi ja haluavat äänestää.

Eli sinä eduskuntavaaliehdokas: jos haluat saada AMK-opiskelijat puolellesi, niin lue AMK-opiskelijoiden arvot ja asenteet -selvitys ja osoita kiinnostuksesi ammattikorkeakouluopiskelijoiden asioita kohtaan!

Arvot ja asenteet -selvityksen on toteuttanut Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKille Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr. Selvityksen esite on luettavissa täällä. Lopullinen raportti julkaistaan myöhemmin. Seuraa Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin viestintää.

Silja Nurmi

Kirjoittaja on hallituksen puheenjohtaja ja kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Hyvinkään kampuksella