Verkostoituminen on jatkuvasti nykyihmisten huulilla. Sen tärkeyttä painotetaan niin opinnoissa, kuin työn haussakin. Osaa verkostoituminen sanana puistattaa, joillakin se tuntuu tulevan luonnostaan. Miksi verkostoitumiseen kannattaa panostaa, vaikka sen eteen joutuu usein näkemään vaivaa? Entä millaisia verkostoja sitten tulisi luoda?

Verkostoitumisen vaikeudesta kertoo Sitran työelämätutkimus, jonka mukaan ainoastaan 6 prosenttia suomalaisista kokee sen vahvuudekseen. Viidennes uskoo kykyynsä hyödyntää omia verkostojaan. Samaisen tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret ja naiset nostavat verkostoitumisen merkittäväksi teemaksi tulevaisuuden työelämässä. (Kallunki 2016.)

Koulutus on tarjonnut mahdollisuuden verkostoitumiseen ennen kaikkea työharjoittelujen kautta. Ne ovat avanneet itselleni monia verkostoja ja ansiokkaasti suoritettujen harjoittelujen myötä olen saanut jalan oven väliin useaan työpaikkaan. Ennen sairaanhoitajaopintojani olen työskennellyt lähihoitajana ja olen säilyttänyt hyvät välit myös edellisiin työnantajiin. Mikäli haluaisin palata näille työpaikoille, se olisi mahdollista. Kannattaakin aina muistaa, että vaikeassakaan tilanteessa ei kannata polttaa siltoja takanaan – ei työharjoittelussa, eikä työpaikalla.

Itselleni opiskelija-aktiivitoiminta on ollut kaikista tärkein linkki verkostojen luomisessa. Opiskelija-aktiivipiireissä olen tutustunut kovan luokan vaikuttajiin, joihin en muutoin olisi tutustunut. Kaiken kaikkiaan opiskelija-aktiivitoiminta on antanut itselleni sellaisia valmiuksia, joita en koulutuksessani olisi saanut. Koska järjestökentällä tai ylipäätään kolmannella sektorilla työskentely kiinnostaa minua, nämä kontaktit ovat äärimmäisen tärkeitä tulevassa työelämässä.

Nykyään yhä useampi työpaikka hankitaan verkostojen kautta (Kallunki 2016). Verkostoitumisen merkitystä ei siis turhaan tuoda esille. Verkostot voivat paitsi auttaa työpaikan löytämisessä, myös auttaa sen saamisessa. Erityisesti erilaisissa vaikuttamistyötä tekevissä organisaatioissa arvostetaan hakijan laajaa verkostoa ja esimerkiksi verkostoja poliittisen kentän suuntaan arvostetaan. Verkostot eivät kuitenkaan ole kaikki kaikessa, sillä niitä pystyy myös rakentamaan.

On hyvä muistaa, että verkosto on laaja käsite ja esimerkiksi oma perhe ja ystävät voivat myös olla merkittävä osa verkostoa. Tärkeämpää kuin luoda aktiivisesti uutta verkostoa, onkin ehkä juuri oman olemassa olevan verkoston tunnistaminen. Älä myöskään arkaile jakaa omaa verkostoasi muille – näin myös he voivat tehdä saman sinulle ja hyödytte molemmat. Opiskeluaika on loistavaa aikaa verkostojen luomiselle, joten laske verkot vesille ja kerää saalis opintojen päätteeksi. Menestyksekästä verkostoimista!

Lähteet:

Kallunki, E. 2016. Uravalmentajan vinkit verkostoitumiseen – ”Kukaan ei enää pärjää työelämässä täysin ilman niitä”. Yle Uutiset. Verkkojulkaisu 21.3.2016. Viitattu 2.9.2019. https://yle.fi/uutiset/3-8749701