Laureamkon kuntavaalitavoitteet

Laureamko on sitoutunut World Student Capital ry:n kuntavaalitavoitteisiin pääkaupunkiseudulla. Opiskelijakunta on laatinut omat kuntavaalitavoitteensa Lohjalle, Hyvinkäälle ja Porvooseen. Voit lukea kuntavaalitavoitteet alta:

World Student Capital ry:n kuntavaalitavoitteet pääkaupunkiseudulla

1. Pääkaupunkiseudulle kaavoitetaan ja rakennetaan vähintään 600 uutta opiskelija-asuntoa vuosittain.

Kaupungit luovat opiskelija-asuntorakentamista koskevat suunnitelmat, joihin tulee kirjata sitova tavoite opiskelija-asuntojen tuotannolle. Kaavoittamisella ja tontinluovutuksilla on varmistettava riittävästi tuettuja opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudun kampusalueiden läheisyyteen ja kattavien kulkuyhteyksien päähän. Pääkaupunkiseudun asuntopulaan tulee reagoida rakentamalla kohtuuhintaisia ja pieniä asuntoja. 

Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen (2019) mukaan 53% kyselyyn vastanneista opiskelijoista olisi valmis asumaan miniyksiössä (eli alle 20m² asunnossa), jos sen hinta olisi sopiva. Tarpeen mukaan tietyn alueen kaavoituksessa voidaan luopua asuntojen kokoa ja asuntotyyppiä rajoittavista määräyksistä, kuitenkin huomioiden riittävä esteetön rakentaminen. Rakennetaan tarpeeseen mahdollistamalla esimerkiksi miniyksiöiden rakentaminen, korkealle rakentaminen ja parkkipaikkanormin poikkeukset opiskelija-asuntoja rakennettaessa.  

2. Kunnallisten palveluiden kielellistä saavutettavuutta ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja työllistymispalveluita parannetaan.

Pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden näkökulmasta tulee kehittää. Pääkaupunkiseudun tulee tarjota edullisia asumisratkaisuja, työpaikkoja ja saavutettavia palveluita myös äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea puhuville. Kansainvälisten osaajien integroitumista helpotetaan tarjoamalla riittävästi kotimaisten kielten kursseja lähellä osallistujia sekä tarjoamalla palveluita, kuten tietoa ja kursseja tukemaan työllistymisessä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee vaikuttaa aktiivisesti valtion päätöksiin kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen esteiden purkamiseksi. Kaupunkien palveluiden, päätöksenteon ja kaupungin tehtävissä toimimisen tulee olla saavutettavaa suomen lisäksi erityisesti englannin ja ruotsin kielellä. 

YTHS-laajentumisen myötä yhä useamman vaihto-opiskelijan terveyspalveluista vastaa kaupunki. Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on erityisen tärkeää terveydenhuollon piirissä, ja resursseja terveydenhuollon monikielisyyteen on taattava riittävästi.

3. Mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta parannetaan ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lisätään.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimusten valossa opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvun aikana. Psyykkisistä oireista kärsii jopa 30% korkeakouluopiskelijoista (KOTT 2015). Matalan kynnyksen kunnallisten mielenterveyspalveluiden on oltava saavutettavempia ja resursseja palveluiden toteuttamiseksi lisättävä. Ensimmäinen hoitokontakti on taattava kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta. Mielenterveyspalveluiden piiriin pääsyn nopeuttamiseksi pääkaupunkiseudun kaupungeissa on otettava käyttöön terapiatakuu. Kaikkien alle 29-vuotiaiden sekä korkeakoulussa opiskelevien on saatava tarvittaessa mahdollisuus maksuttomaan psykoterapiaan.

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa on lisättävä resursseja ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön. Hoitopolkujen korkeakoulujen, YTHS:n ja kaupunkien palveluiden välillä on oltava sujuvia, ja mielenterveyspalveluiden on muiden kunnallisten palveluiden tavoin oltava saavutettavia suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

4. Julkista liikennettä kehittäessä kiinnitetään erityistä huomiota poikittaisliikenteen yhteyksien parantamiseen, edullisten kerta- ja kausilippujen mahdollistamiseen ja kaupunkipyöräverkoston laajentamiseen.

Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen (2019) mukaan lähes puolet opiskelijoista katsoo HSL:n julkisen liikenteen sekä kaupunkipyöräpalvelut mieluisimmaksi liikkumismuodoksi. Käyttömaksujen tulee olla kohtuuhintaisia, jotta opiskelijan on mahdollista suosia julkista liikennettä. Opiskelija-alennuksen tulee olla vähintään puolet normaaliin lipun hinnasta. Alennus tulee antaa sekä kausilipuista että kertalipuista, sillä kertaliput kannustavat käyttämään julkista liikennettä joustavasti myös silloin, kun tarve on satunnainen. 

Julkisen liikenteen yhteyksiä tulee kehittää rakentamalla lisää poikittaisliikenneyhteyksiä erityisesti raideliikennettä lisäten. World Student Capital tukee Tiederatikka-hanketta. 

Pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee laajentaa kaupunkipyöräverkosto toimimaan nykyistä laajemmalla toiminta-alueella ja näin kannustaa kaupunkilaisia kaupunkipyörien käyttöön. Kaupunkien välisten järjestelmien tulee sopia yhteen.

Laureamkon kuntavaalitavoitteet Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa

Nuorten ja opiskelijoiden osallisuus

70% pääkaupunkiseudun opiskelijoista kokee että kuntalaisille tulisi tarjota enemmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia (Opiskelijan kaupunki 2019). Nuoret kaipaavat konkreettisia ja helposti lähestyttäviä vaikuttamisen keinoja. Käytännöillä, kuten osallistuvalla budjetoinnilla tulee antaa nuorille ja opiskelijoille mahdollisuuksia vaikuttaa heidän ympäristöönsä.

Harjoittelu- ja työpaikat ovat tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kattava harjoittelutarjonta lisää kunnan vetovoimaisuutta ja luo tärkeitä verkostoja ja kontakteja työelämään. Kuntien tulee ottaa huomioon alueella sijaitsevien korkeakoulujen koulutusalat ja tarjota niille sopivia, palkallisia harjoitteluita opiskelijoille. Tällä hetkellä vain noin 25% julkisen puolen korkeakouluharjoitteluista ovat palkallisia, kun yrityspuolella vastaava luku on 70% (harjoittelubarometri 2019).

1. Nuoria ja opiskelijoita osallistetaan heitä koskevan päätöksenteon valmisteluvaiheessa

2. Osallistuvalla budjetoinnilla edistetään nuorten ja opiskelijoiden osallisuutta

3. Kunnat lisäävät palkallisia työ- ja harjoittelupaikkoja

Nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointipalvelut

Kansainväliset vaihto-opiskelijat eivät kuulu YTHS:n opiskeluterveydenhuollon piiriin. Näin ollen suuri joukko opiskelijoita käyttää edelleen kuntien tuottamaa terveydenhuoltoa. Vaihto-opiskelijoiden käyttäessä kunnallisen terveydenhuollon palveluita, tulee palveluissa huomioida riittävät kielelliset resurssit ja osaaminen palvella kansainvälisiä opiskelijoita. 

30% opiskelijoista kärsii psyykkisistä oireista (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016). Opiskelijat kokevat stressiä, uupumusta sekä mielenterveyden oireilua, ja koronapandemia uhkaa pahentaa tilannetta entisestään. Onkin todella tärkeää, että kaupungit reagoivat opiskelijoiden mielenterveyden haasteisiin. Kaikkien tulee saada ensikontakti kuukauden sisällä avun hakemisesta. 

Ehkäisyn tulee olla maksutonta kaikille opiskelijoille sekä alle 29-vuotiaille. Ehkäisyä hakevan henkilön tulee itse saada vaikuttaa käytettävään ehkäisytyyppiin, eikä sille tule asettaa määräaikaa. Maksuttoman ehkäisyn on todettu vähentävän ei toivottujen raskauksien määrää. (Induced Abortion in a Population Entitled to Free-of-Charge Long-Acting Reversible Contraception 2018)

1. Maksuton ehkäisy tarjotaan opiskelijoille ja alle 29-vuotiaille. Ehkäisytyypin valintaan tulee saada vaikuttaa, eikä sille aseteta määräaikaa.

2. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on lisättävä ja ensikontakti on saatava kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta.

3. Vaihto-opiskelijat huomioidaan kunnallisessa terveydenhuollossa tutkinto-opiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin.

Opiskelijahintaiset matkat alueen julkiseen liikenteeseen

Viidesosa Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, ja puolet liikenteen päästöistä yksityisautoilusta (Ilmasto-opas 2019). Julkisen liikenteen lisääminen on avainasemassa  hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Kehyskunnat ovat pinta-alaltaan laajoja, ja jotkin asuinalueet kaukana keskustasta. Kaupunkien asukkaita tulisi kannustaa julkisten liikennevälineiden käyttöön yksityisautoilun sijaan. Julkisen liikenteen kehittäminen tukee myös kansanterveyden edistämistä. 

Lähes puolet opiskelijoista kokee HSL:n julkisen liikenteen sekä kaupunkipyöräpalvelut mieluisimmaksi liikkumismuodoksi. (Opiskelijan kaupunki 2019). Lipun hinta on tärkein opiskelijoiden julkisen liikenteen käyttöön vaikuttava tekijä. Kaupungeissa tulee ottaa käyttöön opiskelijahintaiset liput julkisessa liikenteessä. Opiskelijalipuissa otetaan huomioon opiskelijoiden moninaisuus niin, ettei opiskelijalipun saaminen perustu ikään, vaan opiskelijastatukseen.

1. Kaupungit panostavat laajaan, esteettömään ja ekologiseen julkiseen liikenteeseen.

2. Opiskelijoille on tarjottava opiskelijastatuksen perusteella 50% alennus kaikissa lipputyypeissä.